Paluu terveellisten elämäntapojen pariin tai houkuttaa varsinkin kesän jälkeen, alkuvuodesta ja ennen kesälomia. Monenlaista tietoa ja valmennusta on tarjolla ja keskustelu ruokavalioista käy monesti vilkkaana. Ruokavalioita myös tulee ja menee. Erikoisruokavalioita on monenlaisia ja uusia sellaisia myös ilmestyy säännöllisin väliajoin.
Jos haluaa edistää terveyttä tai pudottaa painoa jokusen kilon, niin pitäisikö noudattaa tavallista ruokavaliota vai kenties maidotonta, gluteiinitonta tai jotain muuta ruokavaliota?
Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on hyvä lähtökohta
Tervellinen ruokavalio ei vaadi kikkailua. Monesti ateriarytmin ja veden juonnin tärkeyttä ei välttämättä ole sisäistetty täysin ja niissä onkin usein parannettavaa. Ruokavaliossa olisi hyvä olla myös riittävästi kuituja, joita saadaan mm. marjoista, hedelmistä, vihanneksista ja täysjyväviljatuotteista.
Toisaalta elimistö tarvitsee myös hyvälaatuisia rasvoja, joita ei kaikilta osin pystytä itse tuottamaan ja lisäksi tarvitaan myös riittävästi (muttei liikaa) proteiinia. Liiallista sokerin ja suolan käyttöä olisi myös hyvä välttää. Kuulostaa siis melko normaalille ruokavaliolle ja ihan perusasioilla pääseekin jo pitkälle.
Toki olemme yksilöitä ja se mikä suurimmalle osalle ihmisistä sopii, ei sovi kaikille. Voi olla erityistilanteita kuten maitoallergiaa, diabetesta tai muita syitä, jolloin myös ruokavalio on hyvä mukauttaa omaa tilannetta vastaavaksi. R
avitsemussuositusten mukainen normaali, terveellinen ruokavalio sopii kuitenkin suurimmalle osalle meistä, mutta sitä kannattaa sopeuttaa tarpeen mukaan omaan tilanteeseen sopivaksi.
Entä sitten erikoisruokavalio?
Erityisesti gluteiiniton, maidoton ja kasvisruokavalio ovat viime vuosina olleet suosittuja ruokavalioita ja niistä kirjoitellaan myös paljon blogeissa ja naistenlehdissä. On hyvä tiedostaa, että erikoisruokavalion noudattamiselle on aina hyvä olla kunnollinen peruste ja turhaan/huvikseen ei lähtökohtaisesti mitään ruoka-ainetta kannata vältellä. Trendinä valitettavasti viime vuosina on ollut, että on saatettu aloittaa noudattamaan jotakin erikoisruokavaliota ilman kunnollisia perusteita.
Esimerkkinä todettakoon, että gluteiiniherkkyys on arviolta noin 1% väestöstä ja siten gluteiinittoman ruokavalion noudattaminen ei ole siten kovin usein perusteltua (pois lukien keliakia ja oikea gluteiiniherkkyys). Monelle syy tähän ruokavalioon siirtymisessä on voinut olla trendit tai sitten vatsavaivat.
Vatsavaivojen taustalla voi olla monia syitä ja asia onkin hyvä aina tutkia. Jos muita syitä vatsavaivoille ei ole, niin apua voi mahdollisesti löytyä ennemminkin FODMAP-ruokavaliosta, jolloin on kuitenkin myös hyvä välttää liiallista ruoka-aineiden karsimista. FODMAP-hiilihydraattia sisältävien ruokien karsiminen kokonaan ruokavaliosta rajoittaa jo paljon syömistä, vaikka vatsaa voi ärsyttää vain jokin yksittäinen ruoka-aine. Ärsyttävä tekijä onkin tärkeää löytää, ettei turhaan rajoita liiallisesti ruokavaliota.
Toisaalta yhtä lailla maidon ja vaikkapa leivän välttelyssä on hyvä huomioida kokonaisuus ja muistaa, että jos jotain ruoka-ainetta vältellään, niin siihen on ensinnäkin hyvä olla perusteltu syy ja on hyvä huolehtia, että tarvittavat ravintoaineet saadaan sitten muualta. Ennen erikoisruokavalioiden harkitsemista onkin hyvä siis asiaa miettiä perusteellisesti ja suositeltavaa on myös jutella asiasta ammattilaisen kanssa. Monesti tavallinen ruokavalio on paras valinta, mutta joskus erikoisruokavaliot ovat perusteltuja.
Huomioi myös muut asiat
Ruoan laadun lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää myös ruoan määrään. Melko tyypillistä on, että varsinkin naiset syövät liian vähän. Aterioiden välillä voi kulua pidempikin aika, jolloin saatetaan nälkään popsia huomaamatta vaikkapa makeisia.
Ensimmäinen asia monesti valmennuksissa onkin yleensä ateriarytmin korjaaminen. Jokaisen kalorin laskeminen ei ole tarpeellista, mutta monesti on hyvä tarkistaa kokonaismäärä, jotta muodostuu ymmärrys kokonaisuudesta eli kuinka paljon suunnilleen tulisi syödä.
Jos tavoitteena on painonpudotus, niin pikadieetit eivät ole myöskään suositeltavia, vaan muutosta kannattaa lähteä tekemään askel kerrallaan, jolloin pystytään oikeasti opettelemaan myös pysyvämpiä tapoja ja muutoksesta tulee helpommin pysyvä. Laihduttaminen, dieetit, kuurit ja lakot kannattaa siis unohtaa.
Toki olemme erilaisia, ja jollekin esim. viikon karkkilakko voi olla sopiva ensiaskel makeanhimoon voittamiseen. Toisaalta asia ei välttämättä aina ole niin yksinkertaista, vaan myös tiedostavan syömisen keinoille voi olla tarvetta tilanteesta riippuen. Ravitsemukseen kun liittyy monesti paljon tapoja ja tottumuksia, joita ei ole tultu edes ajatelleeksi. Milloin sinä olet viimeksi miettinyt karkki/sipsipussia syödessä, että syötkö karkkia/sipsiä nälkään, onko kyseessä totuttu tapa vai tekeekö karkkia/sipsiä oikeasti mieli?
Terveellinen ravitsemus ei siis ole monimutkaista. Erikoisruokavalioita ei siis tarvitse alkaa noudattamaan, ellei siihen ole perusteltua syytä. Normaali ruokavaliolla pääsee pitkälle – eikä asiasta tarvitse tehdä monimutkaista. Kunhan vaan keskityt olennaisiin asioihin – ateriarytmiin, hyvään ruoan laatuun ja sopivaan määrään. Keep it simple!
***
Haluatko sinä tarkistaa, että ruokavaliosi ja harjoittelusi tukee sinua tavoitteisiisi pääsemisessä? Tutustu Kevyempi Olo -starttipakettiin, jonka avulla saat henkilökohtaista valmennusta, joka räätälöidään sinua varten.
Author: Mari T.
