Kirjaudu

Miten tunnistetaan luotettava terveystieto huuhaasta?

Netti on pullollaan asiaa terveydestä ja hyvinvoinnista. Tietoa on saatavilla moneen lähtöön – osa kestää tieteellistä ja tutkimuksellista tarkastelua enemmän ja osa vähemmän. Osa tiedosta pohjautuu luotettaviin lähteisiin ja osa taas on täysin itse opittua. Silti monenlaiselle tiedolle on oma kuulija- ja kannattajakuntansa.

Vaikka tutkimustietoa välillä äänekkäästi kritisoidaankin, niin se antaa hyvän lähtökohdan, sillä jos tietoa ei perusteta laajaan tutkimusnäyttöön, niin mihin sitten? Toki on hyvä muistaa, että olemme yksilöitä ja meillä on erilaiset geenit ja käytännönkin opit ovat tarpeellisia. Tutkimustieto kertoo yleensä sen, että mikä monesti toimii, mutta poikkeuksiakin voi ilmetä. Monesti kuitenkin saatetaan yleistää omakohtaisia kokemuksia liikaa suuremmiksikin opeiksi, vaikka syytä ei olisikaan. Asia on kuitenkin tärkeä, sillä kun puhutaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, niin on kyse myös omasta terveydestä. Jos noudatetaan liikaa uskomuksia tai tehdään esimerkiksi vääränlaisia ruokavalintoja, voi lopputuloksena syntyä puutostiloja tai muunlaisia terveydellisiä haittoja tai vaaratilanteita. Tällaiset tilanteet eivät kehity välttämättä viikoissa tai kuukausissa – vaan aikaa voi vierähtää vuosiakin kunnes asiat realisoituvat. Miten tässä terveysviidakossa pitäisi sitten surffata ja miten erottaa luotettavan ja huuhaa-tiedon toisistaan? Asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta tässä muutama vinkki, joilla pääsee alkuun:

  1. Tarkista nettisivuston tai valmentajan koulutus ja osaaminen. Terveys- ja hyvinvointitietoa voi somessa esittää kuka vain ja onkin hyvä tarkistaa henkilön osaaminen. Onko taustalla jokin ravitsemus-, liikunta- tai esimerkiksi psykologian tutkinto vai onko taidot opittu itse, jolloin ne ei ole yleistettävissä laajemmalle joukolle? Ravitsemusasioissa laillistettu ravitsemusterapeutti on hyvä valinta, liikunnan ohjaamisessa esimerkiksi liikunta- tai terveystieteiden kandi/maisteri, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja tai laadukkaan pt-koulutuksen käynyt henkilö. Personal trainereiden osalta haaste on siinä, että osa koulutuksista on laadukkaita ja osa taas ei-laadukkaita – ja on myös personal trainereita, jotka ovat vain itseoppineita. Kuluttajan voi siis olla vaikeaa tunnistaa osaavaa ihmistä. Koulutus antaa hyvän perustan ja sen lisäksi on tietysti hyvä olla myös käytännön kokemusta valmennustyöstä.
  2. Tutkimustiedon osalta tarkista taustatiedot. Aina välillä iltapäivälehdissä tai vastaavissa näkee raflaavia otsikoita. On tehty uusi tutkimus ja tutkimustulokset ovat yllättäviä. Tässä kohtaa on yleensä hyvä tarkistaa muutama taustatieto. Ensinnäkin kuka on tutkimuksen teettänyt: onko se puolueeton ja luotettava taho vai jonkin tuotteen myyjä? Entä kuinka monta osallistujaa tutkimuksessa oli? Sillä on merkitystä, että oliko osallistujia 100 vai 10 000. Osallistuiko tutkimukseen ihmisiä vai tehtiinkö se eläimillä? Millä menetelmällä tutkimus tehtiin, miten tutkimusjoukko valittiin jne.? Ei ole mitenkään tavatonta, että suuria otsikoita saattaa syntyä tutkimuksista, joissa on taustalla jokin kaupallinen taho ja tutkimus on saatettu tehdä esimerkiksi hiirillä. Kannattaa siis tarkistaa taustat – samoin silläkin on väliä, että missä lehdessä tutkimus uutisoidaan. Kannattaa siis olla myös lähdekriittinen.
  3. Hyvä lähtökohta on ravitsemussuositukset ja liikuntasuositukset. Moni suositusten kritisoija ei ole tullut välttämättä edes lukeneeksi suosituksia kokonaan. On hyvä huomioida, että sekä ravitsemus- että liikuntasuositukset on tehty väestötasolle ja esimerkiksi ravitsemussuositukset lähinnä joukkoruokailun suunnitteluun. Taustalla on kuitenkin laaja tutkimusjoukko ja huolella valitut tutkimukset, joten laajempaa selvitystä saa toki etsiä. On hyvä muistaa, että tutkimuksia on moneen lähtöön – osa on luotettavammin tehty kuin toiset. Esimerkiksi maidon osalta on löydettävissä tutkimuksia sekä puolesta että vastaan. Kun katsotaan kokonaisuutta, on se melko neutraali tai hieman hyötyjen puolella. Tutkimusten tarkastelun suhteen harrastelija saattaa syyllistyä ns. kirsikanpoimintaan eli haetaan tutkimuksia, joiden tutkimustulokset sopivat omaan ideologiaan tai tukevat omaa ajattelumaailmaa. Tämä on kuitenkin väärä lähtökohta tarkastelulle vaan syytä on katsoa ensin kokonaisuutta ja sitten vetää omia johtopäätöksiä. Tutkimukset siis kertovat yleisesti suuntaa, mutta yksilölliset erot voivat olla olennaisiakin. Esimerkiksi siinä missä toinen henkilö kärsii maitoallergiasta niin toiselle maito voi sopia hyvin ruokavalioon.
  4. Suuri seuraajakunta ei takaa tiedon luotettavuutta. Monesti saatetaan ajatella, että jotain henkilöä tai sivustoa seuraa suuri joukko ihmisiä ja henkilö on julkisuudessa, joten se on varmastikin luotettava… Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, joten kannattaa tämäkin asia huomioida.
  5. Tutkimukset kehittyvät ja tieto päivittyy kun on riittävästi näyttöä. On hyvä huomioida, että varsinkin ravitsemustiede on nuorehko alue ja toisaalta vaikea tutkittava alue. Tutkimuksia kuitenkin tehdään koko ajan lisää ja sitä mukaan kun uutta tutkimustietoa saadaan, niin tietoa päivitetään. Tutkimusmaailmassa on omat haasteensa, sillä monesti kun henkilö esimerkiksi alkaa syömään terveellisemmin, niin hän lisää myös liikunnan määrää, joten miten sitten vakioidaan tilanne ja havainnoit, että mikä on ravitsemuksen osuus tässä elämäntapamuutoksessa? Tämä ei siis ole helppoa ja vie aikansa. Tutkimukset kuten maailmakin kehittyy ja kymmenen vuoden päästä maailma näyttää varmasti erilaiselta kuin tänään.

 

Tässä oli muutama pointti aiheeseen liittyen. Toki lisääkin kohtia löytyy, mutta näillä pääsee jo hyvin alkuun kriittisessä tutkiskelussa. Populismi ja tiedon haastaminen on tämän päivän ilmiöitä ja tiedon haastamisen myötä toivottavasti tutkimuskin kehittyy. On hyvä tarkastella asioita kriittisesti ja vähintäänkin niin, että ovatko henkilöiden esittämät väitteet omia vai perustuvatko ne johonkin faktaan tai tutkimukseen. Mustavalkoisuus ei välttämättä kannata vaan on hyvä tarkastella asioita joustavalla otteella ja ymmärtää asioiden esittämisen lähtökohdat. Aina tiedon analysointi ei välttämättä ole helppoa, mutta tätäkin taitoa voi kehittää. 🙂

Copyright 2017-2019. Kaikki oikeudet pidätetään.