Setup Menus in Admin Panel

Itsensä mittaaminen – mitä mittareita ja miksi kannattaa seurata?

Itsensä mittaaminen on yhä suositumpaa niin meillä kuin maailmallakin. Pitkälle mittaamisen ovat vieneet erityisesti biohakkerit, jotka puhuvat muita enemmän mittaamisen puolesta. Toisaalta itseään mittaavat myös niin ammattiurheilijat, kuntoilijat kuin arkiliikkujatkin. Mutta kannattaako mittaaminen, kenelle tai missä laajuudessa? Tässä artikkelissa käsitellään asiaa terveysliikkujan näkökulmasta.

Ennen kuin mennään asiaan, niin todettakoon vielä, että tämä artikkeli ei ole terveydenhoidollista neuvontaa, ja jos oma terveydentila mietityttää, niin siitä kannattaa aina keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Jokaisen oma tilanne tietenkin vaihtelee, mutta tässä artikkelissa keskitytään yleisesti asiaan ja pohditaan asiaa terveyden edistäjän näkökulmasta.

***

Mitä on itsensä mittaaminen?

Oman kehon toimintaa voi nykyään mitata monenlaisilla laitteilla ja härpäkkeillä. Perusveriarvojen lisäksi voi mitata niin unta, sykettä, stressiä kuin monenlaisia muitakin kehon toimintoja. Laitteita on myös yhä enemmän kuluttajille ja toki myös ammattilaisille.

Kuluttajille tarjottavien laitteiden valikoima on viime vuosina lisääntynyt runsaasti. Kun itse aloin seuraamaan 80- tai 90-luvulla sykettä harjoittelun yhteydessä, ei sykemittareita juurikaan käyttäneet kuin urheilijat. Muistan vieläkin elävästi, kun mittari oli kädessä pidettävä laite, jolla mitattiin peukalosta leposykettä. Noista ajoista mittarit ovat kehittyneet valovuoden eteenpäin ja markkinoilta löytyy sykemittareita, älykelloja ja -sormuksia, monenlaisia unen mittaamiseen tarkoitettuja laitteita sekä paljon muita mittareita. Nyt laitteita käyttävät ihan tavalliset ihmiset ja itsensä mittaaminen on ”arkipäivää”.

Itsensä mittaamisella saa kiinnostavaa tietoa oman kehon toiminnasta. Seurata voi veriarvoja, kolesterolia, verenpainetta, leposykettä, sydämen sykkeen vaihtelua, EKG:ta, ja vaikka mitä. Mittaaminen lisää itsetuntemusta ja toki sillä voidaan parhaassa tapauksessa päästä ajoissa jopa sairauksien tai vaivojen jäljille. Toisaalta se voi olla myös uusien asioiden tutkimista ja harrastus siinä missä muutkin tekemiset.

***

Itsensä mittaaminen – hyötyä vai haittaa?

Itsensä mittaamisessa on hyötynsä ja haittansa. Tietoisuus omasta terveydestä on hyvä asia ja itsensä mittaaminen voi johdattaa joskus epänormaalien tilojen tunnistamiseen ja jopa sairauksien jäljille. Jos/kun tärkeitä veren arvoja seurataan säännöllisesti, huomataan esimerkiksi korkea verenpaine, kolesteroli tai korkea verensokeri – ja laajemminkin epänormaalit tai normaalit tilat sekä poikkeamat normaalista. Tämä on tietenkin hyvä asia, koska tällöin voidaan asiaa selvittää tarkemmin lääkärin avulla ja puuttua tarvittaessa poikkeaviin arvoihin.

Toisaalta jos itse luotetaan omaan osaamiseen tai tietämykseen voi syntyä illuusio tai kuvitelmä, että kaikki olisi hyvin. Harva on kuitenkaan terveydenhuollon ammattilainen ja onkin hyvä tunnistaa oman osaamisen rajallisuus. Toisaalta tieto voi myös lisätä tuskaa, sillä esimerkiksi uniongelmaiselle voi unen mittaus vain aiheuttaa lisää stressiä. Liiallinen mittaaminen tuskin muutenkaan on järkevää tai taloudellisesti tehokasta, joten kohtuus on hyvä muistaa kaikessa.

Tyypillistä on, että terveysasioista innostuneet ihmiset usein mittaavat itseään enemmän kuin on tarvetta ja toisaalta ne, joilla elämäntavat ovat rempallaan, eivät sitä tee. Tällöinkin vuoden-kahden välein olisi hyvä tarkastella ainakin veren perusarvoja, jotta tiedetään missä mennään. Olemme toki yksilöitä ja tarve vaihtelee yksilöittäin.

Mitä kannattaa seurata?

Helpoimpia kotona seurattavia mittareita ovat paino ja vyötärönympärys. Näistä erityisesti vyötärönympärys on tärkeä ja ehkä jopa olennaisin, sillä se kertoo viskeraalisen rasvan määrästä – siis rasvasta, joka on kertynyt vatsaonteloon ja voi haitata sisäelinten toimintaa sekä aiheuttaa useita sairauksia. Mittaaminen on myös helppoa, sillä sitä varten tarvitaan vain mittanauha ja oikean kohdan löytäminen.

Ylipaino on nykyään yhä yleisempää ja vyötärönympärys kertookin paljon siitä, että minne sentit ovat kertyneet. Positiivista on, että jo pienelläkin vyötärön kavennuksella on terveyttä edistävä vaikutus, jos vyötärölle on kertynyt ylimääräistä. Toisaalta painoindeksi ei esimerkiksi kerro kaikkea, sillä vyötärölihavuutta voi ilmetä myös normaalipainoisilla. Suositeltu vyötärönympärys on naisilla alle 80 cm ja miehillä alle 94 cm, ja terveydelliset riskit lisääntyvät naisilla 90 cm ja miehillä 100 cm ylittyessä. Lue lisää Terveyskirjaston artikkelista: Vyötärölihavuus.

Lääkärit ja terveydenhoitajat eivät turhaa puhu tai mittaa meille yleisiä verenarvoja: kolesterolia, verenpainetta ja verensokeria. Nämä ovat ns. perusmittareita, jotka indikoivat terveydentilaa ja monien sairauksien todennäköisyyttä. Nämä arvot kannattaakin pyrkiä pitämään normaaleina, niin ollaan oikealla polulla. Jos arvot poikkeavat normaaleista, on hyvä selvittää asiaa ja joskus on tarvetta myös lääkitykselle, joka on tärkeää myös terveydellisten riskitekijöiden hallitsemiseksi. Muitakin veriarvoja toki on maksa-arvoista munuaisiin, kilpirauhasarvoihin jne. Ensin mainituilla pääsee jo hyvin alkuun, ja yleensä tarkempia analyysejä on tarvetta tehdä, jos terveydenhuollon ammattilainen niin arvioi. Toki myös muita arvoja on hyvä tarkastaa silloin tällöin.

Tilaa: Maksuton opas rasvanpolttoon ja kevyempään oloon.

***

Tarvitaanko sitten sykemittaria tai älykelloa? Ei välttämättä. Siitä on kuitenkin apua erityisesti tavoitteellisesti harjoitteleville, mutta myös tilapäisesti käytettynä niin, että oppii liikkumaan oikealla rasitustasolla. Melko yleinen haaste nimittäin on, että ihmiset liikkuvat liian kovaa ja treeni on omaan kuntotasoon nähden liian rasittava. Suurimman osan harjoittelusta tulisi olla peruskestävyystasoista harjoittelua, mutta syketaso on usein tätä korkeampi. Täten sykemittari tai älykello voikin auttaa hahmottamaan sitä, että minkä tehoista harjoittelun tulisi olla.

Sykemittarista ja älykellosta on hyötyä myös tavoitteellisesti harjoittelevalle. Nämä laitteet kertovat harjoittelun tehosta, keskisykkeestä, treenin palautumisajasta sekä myös palautumisesta ja tiedot ovatkin hyödyksi omaa kehitystä tarkasteltaessa. Liika seuranta ei ole hyväksi, mutta laite tukee hyvin oman treenin suunnittelua ja seurantaa.

Varsinkin jos tavoitteena on kunnon systemaattinen kehitys, antavat laitteet lisää eväitä oman treenin suunnitteluun ja kertovat, että milloin on hyvä aika jälleen tehdä kehittävää harjoittelua. Laitteista siis on myös hyötyä. Jos sen sijaan tavoite on terveyden edistäminen eikä ole niin justiinsa miten kunto kehittyy, eivät laitteet välttämättä tuo lisäarvoa. Riippuu siis monesta tekijästä, että onko laitteesta hyötyä.

***

Mitä muuta voi mitata?

No mutta, onhan noita muitakin mittareita. Kannattaako sitten unen mittaaminen? Unen mittaaminen onnistuu em. mittareilla, mutta tarjolla on myös monenlaisia muita laitteita unen seurantaan. Data on mielenkiintoista, mutta mitä sillä sitten tekee? Datan avulla voi edistää omaa palautumista ja unen laadun kehittämistä, mutta uniongelmaiselle laitteet voivat olla uusi stressin lähde. Sitenpä niiden kanssa kannattaakin olla varovainen – kaikkea kohtuudella. Toisaalta on hyvä muistaa, että monetkaan laitteet eivät ole välttämättä vielä kovin kehittyneitä. Siten myös tietty varaus kannattaa muistaa tuloksia tulkittaessa.

Lue myös: Hyvä uni – 10 vinkkiä parempaan uneen ja palautumiseen

Mitä muuta sitten voisi mitata? No vaikka mitä. Yksi hyödyllinen seurattava voisi olla ruutuajan mittaaminen. Nykyäänhän älylaitteiden ja tietokoneiden käyttäminen on yleistä ja aikaa niiden parissa voi vierähtää huomaamattakin paljon. Siinäpä yksi kehityskohde monelle.

Myös muita laitteita ja härpäkkeitä löytyy markkinoilta, mutta mikä sitten on tarpeellista? Biometrisen paidan käyttäminen on varmasti kiinnostavaa, mutta ei välttämätöntä. Yhtälailla kotona voi tehdä monenlaisia mittauksia, mutta kyse on myös siitä, että missä on järkeä ja missä ei tai paljonko lompakosta löytyy ylimääräistä rahaa. Tulevaisuudessa kotona voidaan tehdä yhä enemmän mittauksia jopa reaaliajassa. Terveydenhuollon ammattilaisia silti tarvitaan edelleenkin, mutta työn laatu voi toki muuttua pidemmällä ajanjaksolla.

Mitä sinä mittaat ja miksi?

Mari
Author: Mari

02/05/2021

0 responses on "Itsensä mittaaminen - mitä mittareita ja miksi kannattaa seurata?"

    Leave a Message

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Copyright 2017-2021 Kevyempi Olo. Kaikki oikeudet pidätetään.