Aivot ovat sydämen ohella elimistön tärkeimpiä elimiä. Aivot luovat perustaa koko ihmisen hyvinvoinnille ja ne tarvitsevat samoja asioita kuin elimistö muutenkin: esimerkiksi ravintoa, liikuntaa, happea ja lepoa. Aivojen hyvinvointi on siten tärkeää ja niistä kannattaakin pitää huolta.
Emme voi vaikuttaa ikään tai perintötekijöihin, mutta omilla elämäntavoilla voimme vaikuttaa aivojen ja mielen hyvinvointiin. Moni näistä valinnoista tukee muutenkin terveyden edistämistä. Samalla siis tulee edistettyä muutenkin omaa hyvinvointia.
Vaikka elimistö on kehittänyt useita toimintoja tukemaan aivojen hyvinvointia, on nämä keinot silti rajallisia. Siten omilla elämäntavoilla kannattaakin tukea omaa terveyttä ja pitää aivojen hyvinvointi kuosissa.
Vanhemmiten voidaan elintavoilla myös ennaltaehkäistä tai myöhäistää suomalaisille tuttuja muistisairauksia sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia. Siten terveydenhuollossa ei turhaan seurata verenpainetta, kolesterolia ja sokeriarvoja. Niitä kannattaa säännöllisesti tarkkailla, sillä jos ne ovat vinksallaan, voi ne haitata aivojen terveyttä ja kasvattaa muistisairauksien todennäköisyyttä.
Aivojen hyvinvointi alkaa riittävästä unesta ja palautumisesta
Uni on aivojen terveyden kannalta välttämätöntä. Unen aikana aivot lepäävät, ne ”puhdistuvat” ja ylläpitävät itseään.
Kun olemme valveilla, saamme suuren määrän ärsykkeitä ympäristöstä ja kehon sisältäkin. Unen aikana aivot palautuvat ja saavat myös breikkiä tästä ärsyketulvasta.
Unen aikana myös muisti ”tyhjentää kovalevyä” tarpeettomasta tiedosta ja samoin tehostuneen nestekierron seurauksena kuona-aineita huuhdotaan pois.
Jos ei nukuta riittävästi tai unen laatu on heikkoa, laskee vireystaso, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus. Asioita ei ehkä myöskään muisteta niin hyvin. Jatkuvaa unenpuutetta kannattaakin pyrkiä välttämään.
Jo varhaisiin merkkeihin unihäiriöistä kannattaa puuttua, sillä silloin korjausliikkeitä on yleensä helpointa tehdä.
Lue myös: Hyvä uni – 10 vinkkiä parempaan uneen ja palautumiseen
Tutustu myös: Kevyempi Olo Pysyvästi -verkkovalmennukseen, joka on 8 viikon valmennus kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia
Omaa kalenteria ei kannata täyttää liikaa, sillä aivotkin pitävät ns. luppoajasta. Sama pätee lomakauteen. Silloinkin on hyvä jättää myös tilaa oleilulle. Täten aivot ja mieli kiittävät.
***
Stressi on aivojen vihollinen
Lyhytaikainen stressi on harvoin haitaksi, mutta stressin pitkittyessä se voi myös alkaa haittaamaan terveyttä.
Liiallinen ja pitkäaikainen stressi kuormittaa aivoja ja kiihdyttävät telomeerien lyhenemistä, joka taas suojaa solun sisältämää tietoa. Tämä taas voi haitata omaa hyvinvointia ja lisätä terveydellisiä riskitekijöitä.
Pitkään jatkuessaan stressi voi altistaa masennukselle ja uupumukselle. Yleensä niiden haitallisuutta ei ymmärretä vasta kun ne osuvat kohdalleen.
Liiallinen työnteko, perhesuhteet, köyhyys ja suuret elämäntilanteet lienevät niitä yleisimpiä syitä stressille. Aina asioille ei voi mitään, mutta monesti asioille voi myös yrittää tehdä jotain. Kannattaa keskittyä niihin asioihin, jotka ovat omassa vaikutuspiirissä.
***
Hyvä ja terveellinen ruoka tukee aivojen hyvinvointia
Aivojen hyvinvointia tukee terveellinen ruokavalio, johon kuuluvat niin täysjyväviljatuotteet, hedelmät, vihannekset ja marjat kuten myös hyvälaatuiset rasvat.
Hyvälaatuista rasvaa saa esimerkiksi rypsi- ja oliiviöljystä, kalasta sekä vähärasvaisista maitotuotteista. Rasvojen laatu on tärkeää, sillä liiallinen kovien tai tyydyttyneiden rasvojen saanti voi aiheuttaa valtimoiden ahtautumista niin aivoissa kuin muuallakin kropassa.
Lue myös: Miten suunnitella ja koostaa aterioita?
Toisaalta liiallista sokerin, suolan ja kovan rasvan määrää kannattaa välttää. Terveellinen ravinto edistää aivoverisuonien kuntoa. Terveellinen ruokavalio vähentää myös todennäköisyyttä sydän- ja verisuonitauteihin, korkeaan verenpaineeseen, ylipainoon sekä kolesteroliin.
Joskus näkee uutisointia, että jokin yksittäinen ruoka olisi ns. aivoruokaa. Ravitsemus on kokonaisuus ja mikään yksittäinen ruoka ei ole poppaskonsti, vaikka niin välillä väitetäänkin iltapäivälehdissä. Kokonaisuus siis kunniaan!
Liiallinen alkoholinkäyttö ei myöskään ole hyväksi aivojen terveydelle. Alkoholi paitsi häiritsee unen laatua, se heikentää myös keskittymiskykyä ja heikentää muistijäljen syntymistä. Haitallisinta on suurkulutus. Yksi viinilasi silloin tällöin ei vielä ole niin haitallista.
Muutoksia kannattaa tehdä ruokavalioon maltilla ja yksi asia kerrallaan. Aivojen hyvinvointi edistyy jo pienin askelin elintapoja kehittämällä. Ihmisen kroppa on monimutkainen kokonaisuus ja asiat usein vaikuttavat toisiinsa. Mielen hyvinvointi vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin ja toisin päin.
Lue myös: Korkea verenpaine: liikunta ja terveellinen ruokavalio tukevat terveyttä
Lue myös: Diabetes 2 – ruokavalio ja liikunta auttavat ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä
***
Aivot kaipaavat treeniä siinä missä kehokin
Aivot pitävät tietystä säännöllisyydestä, koska silloin aivojen kapasiteettia säästyy. Toisaalta jos arki on aina samanlaista eivätkä aivot saa minkäänlaista treeniä, ei sekään ole hyväksi.
Aivot pitävät haasteista ja uuden oppimisesta. Varsinaisen opiskelun lisäksi voi tehdä jotain uutta tai vaikkapa vanhaakin asiaa uudella tavalla. Oletko kokeillut vaikkapa kirjoittaa vasemmalla kädellä tai käyttää hiirtä sillä passiivisemmalla kädellä?
Kun hermosolujen välille rakentuu uusia yhteyksiä, mahdollistaa se se uusien asioiden oppimista ja vaikuttaa positiivisesti myös muistiin.
Iän myötä muistilla on tapana heiketä ja uudenkin oppiminen monesti hidastuu. Toisaalta myös sosiaalisuus on hyväksi aivoille, sillä toisten ihmisten tapaaminen on myös ärsykettä aivoille. Täydellinen yksinäisyys ei ole hyväksi, joten ystäviin ja tuttaviin kannattaa pitää yhteyttä.
Hyvää virikettä aivoille ovat liikunnan ja sosiaalisten suhteiden lisäksi esimerkiksi ristikot, muistipelit, lukeminen, shakin pelaaminen, kirjoittaminen vasemmalla kädellä, kulttuurimenot, lukeminen ja erilaiset pelit. You name it!
***
Liikunta tukee aivojen hyvinvointia
Aivoja ei voi varsinaisesti liikuttaa, koska ne eivät ole tahdonalaista lihaksistoa. 🙂 Mutta liikunta tukee myös aivojen hyvinvointia.
Liikuttaessa verenkierto vilkastuu ja samalla myös usein mieliala kohenee ja stressikin vähenee. Verenkierto paranee (ml. aivot) ja aivosoluen väliset yhteydet tehostuvat. Tämä taas edistää aivojen hyvinvointia, tukee uuden oppimista, muistitoimintoja sekä keskittymistä.
***
Lue myös: Arkiaktiivisuus on ajateltua tärkeämpää
Lue myös: Miten treeniohjelma kannattaa suunnitella? Mitä jos treeni ei kulje?
***
Jos ja kun liikunta vaatii myös koordinaatiota, se edistää myös aivojen aktivointia. Samalla ehkä tulee hoidettua myös sosiaalisia suhteita.
Liikunta edistää uusien aivosolujen muodostumista. Liikunta yhdistettynä musiikkiin on myös hyväksi, sillä myös tarkkaavaisuus, motoriikka ja keskittyminen kehittyvät. Esimerkiksi tanssi ja aerobic eivät siten ole ollenkaan hassumpia lajeja!
Eikä siinä vielä kaikki. Liikunta edistää myös unen laatua, voi laskea verenpainetta ja pitää myös painon paremmin hallinnassa. Terveyshyötyjä onkin aika paljon.
***
Elämänasenne vaikuttaa myös aivojen hyvinvointiin
Meillä on erilaisia elämänasenteita ja persoonallisuuksia. Positiivisuus tai negatiivisuus voivat juontaa juurensa lapsuuteen asti. Ajattelutapamme kehittyy vuosien varrella ja totumme myös tietynlaiseen lähestymistapaan.
Positiivisuus edistää myös aivojen hyvinvointia ja yleisestikin terveyttä. Se miten asioita koemme, ohjaa myös toimintaamme. Näetkö asioissa uhkia vai ennemminkin mahdollisuuksia? Jos olet taipuvainen löytämään asioista hyviä puolia, myös kehityt siinä. Jos taas näet vain uhkia tilanteissa, opit myös niitä löytämään. Oletko koskaan huomannut tätä?
Kokonaisuudessaan aivojen hyvinvointi ja mielen terveys ovat riippuvaisia monesta asiasta. Kuten monessa muussakin asiassa, kokonaisuus on pienempien osien summa. Aivojen hyvinvointia kannattaa siten ruokkia siinä missä omaa fyysistä kuntoakin. Miten olisi jo tänään jokin pieni steppi kohti aivojen ja mielen hyvinvointia?
***
Aivojen hyvinvointi – lisää luettavaa:
Muistiliitto. Aivoterveys.
Author: Mari T.
